Veneilyä matalissa vesissä

Tätä juttua aloittaessani kuljemme väylällä, joka muutaman tunnin kuluttua kuivuu kahluuvesiksi. Hieman lähtiessä mietitytti mitä jos.. Tällaisissa tilanteissa onneksi tulee pohdittua eri mitä jos skenaarioita. Varautumislista alkaa moottorista. Onko öljyä koneessa ja vaihteessa. Onko glykolia rittävästi, entä ylimääräistä sakkaa vedeneroittimessa. tai ruohoja/pikkukaloja merivesisuodattimessa. Onko laturin hihna 'kireällä'. Koneen käynnistyessä. tuleeko vettä pakoputkesta tai kylmeneekö merivesisuodatin. Moottoria myös kuunnellaan ylimääräisten äänien varalta. Reitin suhteen on katsottava riskikohdat eli tässä tapauksessa minimisyvyydet ja vuoroveden korkeus. Meillä kartan mukaan matalin kohta on 1,4m+nousuvesi. Käytännössä nyt tätä juttua lopettaessa välin Harlingen-Spuihaven noord 5.8.2012 klo 11.05 paikallista aikaa kaikuluotaimen mukaan matalin kohta väylällä oli tasan 3,5 metriä. @markku