lauantai 3. marraskuuta 2012

Päivät Lagosissa

Hei,

Päivät täällä ovat menneet äkkiä. Toissapäivänä oli kylmä ja eilen oli helle ja tänään sadetta. Eilen kävimme jälleen uimakoulussa harjoittelemassa sukellusta ja uintia. Kyllä nyt olemme todenneet, että pelastusliivit ovat meidän lasten ainoa suoja johon voi luottaa. Aatos on ilmeisesti perinyt geeninsä isänsä puolelta ja rasvaa ei kehoon kerry sitten yhtään. Tämä näkyy uintiharjoituksissa. Vaikka pieni kuinka potkii ja sätkii, uppoaa hän kuin rautapuntti veteen heitettynä. Aatos ei tästä masennu, vaan sukeltelee innossaan ja noutaa renkaita altaan pohjalta (jos ei kerta pinnalla pysytä niin mennään alla) :) Meitä vanhempia tämä uppoamishavainto on hieman huolestuttanut ja se onkin tehostanut toimintaamme laiturilla entisestään.

Veneellä olemme valmistautuneet lähtöön. Markku on huoltanut moottorin ja ohjauksen. Minä olen laittanut kaiken irtoavan piiloon. Saimme todeta matkallamme tänne, että sekin joka ei ole aikaisemmin lentänyt, voi lentää. Hyvä, että saimme nähdä sen ja nyt olemme pyrkineet estämään tämän laittamalla kaiken irtaimen piiloon. Avohyllyillä ei ole mitään, kaappien ovet ovat köysivarmistuksella kiinni ja lattian alle pakattu tavara tukittu hyvin tiukkaan ja jopa viinikaappimme on pullojen lisäksi täynnä tyynyjä :)

No koska jatkamme matkaa? Nyt näyttää jo hyvin vahvasti siltä, että sunnuntaina aamusta. Sääennusteet tuntuu muuttuvan koko ajan. Vesisade ei meitä niin haittaa...kyllähän se harmittaa, jos monta päivää vain sataa, mutta pienempi murhe se on kuin kova tuuli ja suuret aallot...Toivotaan, että ennusteet pitää nyt kutinsa. Toivo sinäkin :)

Veneitä satamaan on tullut ja mennyt. Pari päivää vieressämme oli norjalainen Primadonna-alus joka kyllästyi säiden odotteluun ja lähti Marokkoon. Samaa kyytiä lähti Ruotsalainen nuortenmiesten venekunta, joka 24-jalkaisella veneellään suuntasi myös Marokkoon ja sieltä kohti Karibiaa kuten mekin. Marokkoon lähti myös Virolainen vene seinät vuorattuina Vodka-pulloilla ja ruumassa pelkkiä tonnikalapurkkeja veneen logolla koristeltuna. Miksi näin? Veneen kippari oli juuri ennen matkaa ostanut tonnikalatehtaan saadakseen säilykepurkkeja haluamallaan logolla ja Vodka??...sillä kuulemma jaksaa :) Sunnuntaita vieressämme odottaa 34 -jalkainen Hollantilaisvene suuntanaan Madeira ja toisella puolella satama-allasta Kanadalaisvene, joka on tullut samaa matkaa meidän kanssamme Corunan ja Cascaisin kautta tänne. Moneksi meitä siis on kuten olen jo aikaisemminkin sanonut :)

Tänään veneellä kävi haastattelija, joka kyseli mielipiteitäni Lagosista ja satamista yleensä. Hän kysyi mm. mikä satama on matkamme varrella ollut se paras... Minä pohdin ja pohdin... Useinhan asiat on niin, että joku asia hoituu ja toinen ontuu. Täällä on ihanat ja siistit suihkut, mutta wifi ihan surkea ja matka suihkulle pitkä jne. No mikä on oikeasti ollut hinta-laadultaan paras? Maarianhamina, Cuxhaven, Kalmar, Brighton, La Coruna... niitä on paljon, mutta ei Kemikään kauaksi kärjestä jää. Vastausta en haastattelijalle osannut antaa. Mieli sokaistuu aina kaikkeen uuteen, mutta ehkä se paras satama on vielä edessäpäin...

Päivä ei ole ollut vain mukava. Olimme yhteydessä vanhempaan ranskalaispariskuntaan, jonka veneellä kävimme tutustumassa (Taka Trois). He lähtivät toisen ranskalaisveneen (Nuoripari kolmen lapsen kanssa) kanssa pienen sääikkunan avautuessa Madeiralle. Heillä oli ollut kamala reissu. Surkeinta oli kuitenkin kuulla, että toisesta veneestä (perhe joka ei ollut vielä käyttänyt purjeita kertaakaan) oli hajonnut moottori puolessa välissä matkaa ja tämän jälkeen oli ohjaus pettänyt. Vene on jouduttu hinaamaan Funchaliin (Madeiran pääkaupunki).

Tapahtunut veti mielen hetkeksi apeaksi..."olisi pitänyt houkutella heidät lähtemään tänne Lagosiin" jne. En ollut kuitenkaan yksin ajatusteni kanssa, sillä peräkajuutasta kuului hetken päästä ohjauksenhuoltajan pohdintaa "olisi pitänyt katsoa sinne Luken moottoriin..." Oikeastihan me olisimme voineet tehdä silloin aika vähän. Nyt pyrimme estämään ja toivomaan, että omalla ylityksellämme ei käy samoin ja samalla toivomme, että myös he pääsevät jatkamaan matkaansa toivottuna ajankohtana -> hehän aikovat lähteä ylitykseen Karibialle Madeiralta jo 17.11. Toivottavasti merivedet jäähtyvät pian, sillä emme toivo heidän matkalleen yhtään Sandya vauhtia antamaan.

Merivesien pitäisi jäähtyä alle 26 asteisiksi, jotta vaara myrskyjen ja etenkin hurrikaanien syntymiseen vähenisi. Nyt näyttäisi Kanarialla olevan 24, Kap Verdellä 27 Karibialla 28. Monet lähtevät ylitykseen mielestäni liian aikaisin ja minua tämä hurjistuttaa. Meiltä on kysytty, että miksi me lähdemme vasta kuun lopussa ja tässä on meidän suurin syy. Hurrikaanikausi on siirtynyt yhä lähemmäksi vuoden loppua....ja me odotamme, että meri jäähtyy hieman :) Karibia on odottanut meitä pitkään ja eiköhän se jaksa odottaa muutaman viikon vielä pidempään, jotta saamme tämän lapsia sisältävän veneen mahdollisimman turvallisesti toiselle puolelle merta ja uusia kokemuksia.

Mutta nyt nukkumaan. Huomenna viimeinen pyykkilasti, kauppareissu, uimakoulu ja lepohetki ennen matkaanme Kanarialle.

Palaillaan!