perjantai 22. maaliskuuta 2013

St. Lucia - Martinique

Heips,

Maisemat vaihtuivat vauhdilla ja tosiaan spot-lähettimen kanssa oli ongelmia (palataan siihen tarinaan myöhemmin), mutta nyt olemme perillä ja sen pitäisi kyllä blogillakin näkyä :)

Matkaan lähdimme aikaisin aamusta. Kelin piti olla ennustuksen mukaan tosi hyvä :) ....niin...hiiteen ennustukset :) kelihän oli kuin olisi euroopassa vedelty. Vettä tuli kuin Esteri olisi saavistansa kaatanut ja hiukset roikkuivat poskilla...ensimmäisen kerran euroopan jälkeen kämysimme kaapista esille Markun niin rakkaan karvalakin ja gore-takin, joskin emme ihan sitä off-shore-mallia, vaan tyydyimme siihen hieman kevyempään Haglöfsin versioon :)

Minusta oli niin hauskaa, kun pääsimme St. Lucian suojasta saarten väliselle avomeriosuudelle ja tuuli yltyi "mukavasti". Kysyin Markulta, että "jahas...jokos reivataan purjeita" ja Markku tuumasi, että "ei vielä...tämä on varmaan tällainen hetkellinen puuska" Heh! Puuska......puuskaa kesti koko hiivatin matkan ja välillä satoi niin taivahan todelta, mutta ei siinä mitään.. rouva kiiti aalloissa kuin unelma (7-8 solmua) ja suunta suoraan pohjoiseen!

Hih! Minä ajattelin, että lappalainen ei karibialla palele ja päätin pysyä alueelle niin tyypillisessä purjehdusasussa, nimittäin bikineissä ja kyllähän oli kylmä...voi sissus! Pitää sitä olla pöljä...ja ihan vain sillä lyhyellä matematiikalla, että eipähän kastu liikaa vaatteita :)

Kesken matkan näimme kuinka tyrskyjen ja sateen läpi meitä kohti pörhälsi moottorivene vimmattua vauhtia. Jälleen pääsi mielikuvitukseni valloilleen ja pohdin, että joskos nyt karibianpiraatit ovat meidät ottaneet kohteekseen keskellä myrskyä ja tässä vaiheessa kipitin sisälle spot-lähettimen kanssa valmiina painamaan hätä-nappia yhdessä epirb-poijun hätä-napin kanssa. Turhaanhan minä tämän varotoimen tein (yllätys, yllätys). No saipahan kalastajat hieman huvia, tästä purjeveneen sivuikkunasta kuikuilevasta valkonaamasta, jos sitä myrskyltä ehtivät huomaamaan ;) ja tälle reissulle jäi sisälle spot-lähetin ilman gps-yhteyttä :)

Martiniquen saaren suojassa näimme ihmeellisen ja mahtavan näyn. Valehtelematta ainakin 50 delfiinin lauma jahtasi lentokalaparvea todella henkeäsalpaavan näköisellä vauhdilla. Tämä oli hienoa kokea ja nähdä. Mahtavaa oli myös se, että saaren suojassa aallokko katosi lähes kokonaan, mutta veneemme eteni silti kohisten. Huippua! Tämmöinen olisi sitä minun unelma purjehdusta. Aallotonta vauhdikasta etenemistä...ei taida Suomessa muualla onnistua kuin ahvenanmeren saaristossa :)

Martiniquella parkkeerasimme suoraan pääkaupungin (Fort De France) edustalle. Emme jaksaneet sateessa lähteä tullautumaan, vaan päätimme nukkua yön yli keltainen karanteenilippu hulmuten. Illasta ihmettelimme kaupungin menoa....liikenne oikeanpuoleista, ei tööttäilyä, ei musiikkia, ei kaahailua, talot näyttivät siisteiltä jne. Tulipas kodikas olo :)

Aamusta lähdimme maihin ja saimme hyvin äkkiä todeta illan mielikuvien pitävän lähes paikkansa. Kaupunki on hyvin "ranskalaismainen"...kuinka sen nyt voi selittää...croisantteja, viinibaareja, kenkä- ja laukkukauppoja, ja tottahan toki kielivaikeuksia :) Ei ole totta! Tämän päivän aikana olen jälleen kokenut niin monta kertaa oman pienuuteni kielten suhteen. Kaupassa jo hieroin päätäni, kun en saanut kassaneidille selväksi, että haluaisin kaksi muovipussi "two, två, dos, zwei"...mutta mikään ei ranskaksi ja mitään esittämistäni vaihtoehdoista neiti ei ymmärtänyt... Markku yritti tulla auttamaan ja yhtäkkiä myyjä selitti meille kovasti jotain ja häipyi paikalta ja Markkukin jo tuskastui, että "minnehän se häipyi?". Pakkasimme tavaroita vauhdilla vihdoin saamiini pusseihin ja päätimme vain poistu paikalta, mutta kohta myyjä palasi takaisin heilutellen erilaisia muovipusseja "joo...kiitos..kyllä nämä riittää"...voi hyvänen aika :)!

Mutta hei! Nyt olemme EU:ssa! Täällä hintataso näyttää olevan sama kuin Suomessa, osin elintarvikkeissa (viinit, juustot ym) edullisempi. Mutta kaikkein paras juttu on se, että hinnat on euroissa! ...ja maksukortissa käy debit! Huippua. Nyt olemme jälleen paikassa joka on huippu kiva...minä tykkään.

Juuri kävinme meriuinnilla. Ankkuripaikan vieressä on rantabulevardi, jossa on mm. 100 metriä pitkä kumivenelaituri, eikä yhtään osta osta tyyppiä.

Tulliselvitys oli tehty suorastaan kipparia miellyttäväksi. Ei yhtään virkamiestä, ei yhtään korruptiota, ei yhtään leimamaksuja menetettyine vaihtorahoineen, ei seisotusta, ei sataa lomaketta kalkkeripapereineen, mutta ei kyllä leimaa passiinkaan.

Selvitys tapahtui venetarvikeliikkeen nurkassa vanhalla tietokoneella. Koneelle ilmoitettiin että olemme tulleet ja otettiin tuloste ulos, jonka vaaleat ranskattaret leimasivat kassalla muilla saarilla tapahtuvaa jatkokäyttöä varten.

Mutta nyt...meillä ei ole nettiliittymää vielä ja saimme juuri häädön kiinni menevästä "hampparipaikasta" :)

Palaillaan!